sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Ihana kiireetön sunnuntaipäivä

Tänään menimme Mantan kanssa kaksin lenkille. Vuorossa oli yllätysyllätys lumessamenoa, joten jätimme bootsit tallille ja samalla kokeilimme, miten pystyssä pysytään. Hyvin meni, ekat kaksi jyrkkää mäkeä talutin, sillä niitä en ole uskaltanut mennä edes bootsit jalassa. Niissä tuli muutama pienenpieni lipsahdus, mutta muuten Mantalla ei ollut mitään ongelmia pysyä tolpillaan, vaikka meninkin ratsastaen muutaman loivemman mäenkin.





Kävelimme siis tietä pitkin sinne metsäreitille, jossa olemme aina Mantan kanssa voineet käydä rauhassa tykittelemässä. Laukkailimme kumpaankin suuntaan, kävimme vain hienot käännökset tekemässä tienpäässä. M oli aivan liekeissä! Aivan intopiukeana odotteli merkkiä milloin saa alkaa kiihdyttelemään. Sain tehdä ihmeekseni melko vahvoja puolipidätteitä, sillä rouva oli hiukan innoissaan! :D Rasassa oli kuitenkin kokoajan, mutta yllättävän paljon sai ottaa "kiinni" ennenkuin mamma edes huomasi mokomia puolipidätteitä.

Laukkasimme siis aluksi molemmat suunnat (olimme toki ennen tätä kävelleet ainakin 20 minuuttia) ja sitten menimme toiselle polulle katselemaan missä kunnossa se oli. Tietenkin kävellen, että M saisi hengähtää. Oksat olivat lumenpainosta melko matalalla, enkä viitsinyt niitä alkaa tiputtelemaan Mantan nenäneteen, joten ei siellä olisi edes viittinyt ravailla saati laukkailla ;D Vähän ennen polun puoliväliä tuli puu vastaan, joka tukki koko tien. M oli sielläkin valmis pienestäkin pohkeenpuristuksesta ravaamaan, mutta päätettiin kuitenkin kävellä. Seikkailtiin varmaan 15 minuuttia siellä ja mentiin takaisin "laukkapolulle". Laukkailtiin se vielä kerran kumpaankin suuntaan ja käännettiin nokka kohti kotia.

- "Hei siellä" -



Lenkki kesti 1 h 10 min, eli aivan riittävästi, kun eilen oli aika rankka lenkki. Mantalla olisi kyllä energiaa piisannut aivan kauheasti vielä, mutta tuo oli mielestäni aivan riittävä lenkki tällepäivälle. M hikosi, joten tallille päästyämme laitoin fleeceä niskaan. Oli kyllä taas kerennyt melko hyvin kuivahtaa kun pääsimme kotiin Ei ollut ilmeisesti ollut hikinen kuin kaulalta ja satulavyönkohdalta tai sitten ratsastusloimi oli auttanut kuivaamishommissa. Siinä ei kyllä ole fleecetoppausta, mutta mielestäni se oli aavistuksen märkä sisäpuolelta. Onneksi meillä on tallilla hyvät loimenkuivatuspaikat. Jätin Mantan sisälle ja annoin sille pienen välipalan sen omasta iltaheinäkassista. Ei sitä olisi ollut järkeä enää n. 30 min ulos laittaa ja kun se vielä niissä sisälletuloissa sählää kauheasti, niin kiva iltatallintekijällekkin, että yksi sähläri vähemmän :D Ei muutakuin kamoja omille paikoilleen ja kotia kohti.

lauantai 11. helmikuuta 2012

Mitä tänään opin? / 1

Noniin.. Tänään siis opin muistamaan, että bootseja ei käytetä ilman "sukkia", jos ollaan menossa hankeen! Manta sai pienenpienet haavat kolmeen jalkaan jonnekkin vuohisen seudulle. Ei ilmeisesti pahoja, sillä ei ontunut, eivätkä ne vuotaneet kovin kauheasti (en siis etsimälläkään löytänyt niitä). Bootsin sisälle oli siis päässyt lunta, se oli pakkautunut ja sulanut lämmintä jalkaa vasten ihanaksi jäämöykyksi. Jippii.. :S

Ja itse "päivänkulkuun":
Tein tänään aamutallin normaalisti ja tulin käymään välissä sitten kotona, ennen päiväheinien antoa. Sain sitten kuningasajatuksen, että pyydän kaverini Iidan mukaan Mantaa liikuttamaan. Iidaa ei paljoa tarvinnut ylipuhua, kun hän jo starttasi volvon kahden pysähdyksen taktiikkaa käyttäen, ensin meille ja sitten tallille. Olin ensin suunnitellut, että menemme puoliksi, mutta vatsassani on tuntunut tänä aamuna vielä vähän haljulta, joten pistin Iidan menemään koko maaston. Itse sain hyötyliikuntaa kävellen siinä samalla, mukavassa seurassa. :D Otin muutamia kuviakin Iidan prokameralla, toivottasti edes muutama niistä onnistui, että voin Iidalta sitten niitä pyytää. Menimme tosiaan sinne lumiselle metsätielle missä ollaan Mantan kanssa tykiteltykin. Kävelin mukana ja jäin sellaiselle hyvälle aukealle kohdalle ottamaan kuvia. Iida siis jatkoi Mantan kanssa matkaa ja tulivat sitten takaisinpäin laukkaa ja otin kuvia toistettiin muutamia kertoja ja hyvin pukkasi hikeä Mantalle pintaan. Lenkki kesti n. 1,5 h ja siitä ajasta raskasta liikuntaa oli varmaan 1/4, mutta ottaen huomioon pienen hankitreenin niin aivan riittävää. Kävellessäni polulla Mantan perässä niin kiinnitin huomiota punaiseen lumeen bootsissa. Menimme polulta pois ja kaivoimme jääkokkareet pois bootsien sisältä. Käveli siis aivan normaalisti ja Iidakin tuli vielä varmuuden vuoksi selästä alas takaisintulomatkalle.
Manta oli jo ihan hyvin kuivunut kun saavuimme tallille, mutta varmuuden vuoksi se sai fleecen niskaan ja söi päiväheinänsä karsinassa. Lopuksi kun M oli syönyt rauhassa päivällisensä, niin harjailimme sen karvan "kuohkeaksi", ettei se ole lytyssä ihoa vasten. Siinä samalla pystyimme hyvin kokeilemaan, että onko poni kuivunut ja olihan se (paitsi satulavyönkohdalta oli vielä aavistuksen nihkeä). Fleece ei ollut yhtään märkä, ei muistaakseni edes nihkeä, mutta ainakin oli poni kuivatettu hyvin! (ellei ota huomioon sitä nihkeää länttiä satulavyönkohdalta :D).

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Vähän kuulumisia

Tänään M pääsi taas manikyyriin, kun vuolija tuli kylään. Aina vaan mennään parempaan suuntaan, ainoastaan oikean etusen kanssa pitää olla tarkkana, ettei päästetä kasvamaan vinompaan. Nyt siis ollaan saatu jo oikein hyvään kuntoon ja vuolija kehuikin Mantan jalkojen olevan oikein hyvässä kunnossa. Kotiläksyksi saatiinkin raspinkäyttöä vähintään kerran 2 viikossa varpaita lyhennellen, etteivät pääse karkaamaan. Vuolija puhui, että Mantan aineenvaihdunnassa tai jossain voi olla jotain häikkää ja kun se saadaan kuntoon, niin kavioista tulee vielä paremmat. Vyöhyketerapeuttia suositteli ja jätti tutun yhteystiedot, joka käy hänenkin hevosiaan hoitamassa. Toinenkin hevosenomistaja kiinnostui ajatuksesta ja pitääkin hänen kanssaan puhua, milloin pyydettäisiin käymään, että saa kummatkin samalla käynnillä tsekata. Ei siis sanonut olevansa huolissaan, tai että olisi mitään hätää, mutta minä ainakin haluan kokeilla, jos vaikka se vyöhyketerapeutti jotain häikkää löytäisikin.

Manta on muuten terveenä pysynyt, paitsi on tainnut saada pienen potkun oikeaan kankkuun, kun oli arka siitä kohdasta. Ei kuitenkaan ontunut jalkaa, ei ollut turvoksissa, tai näyttänyt muutenkaan varovan sitä. Tietenkin kun kankusta painoi niin oli antamassa monoa. Onneksi meidän tallilla on vain kengättömiä, sillä ei olisi kiva, jos kankussa olisi kengänkuva ja hokkien tekemät reiät.
Itse olenkin sitten sairastellut olan takaa, Mantankin puolesta siis. Kokoajan vatsassa jotakin kremppaa. Sen siitä saa, kun työskentelee päiväkodissa. ;D Onneksi näyttää jo pikkuhiljaa elämä voittamaan meikäläisen vatsan suhteen, niin uskaltaa lähteä maastoilemaan ja pystyy olemaan tallilla. Ei meinaan ollut puhettakaan vielä muutamia päiviä sitten, että lähtisi ainakaan maastoilemaan! Kauheita vatsakramppeja saattoi tulla aivan äkkiarvaamatta ja oo nyt sitte kaksinkerroin hevosen selässä.

Suunnittelin tässä yksipäivä, että tekisin kuvapostauksen, sillä blogissamme on harmittavan vähän kuvia. Ikävä kyllä, en oikein tahdo saada ketään kuvaamaan ja "kentättömällä" tallilla (ei tuota pientä aluetta voi kunnon kentäksi sanoa, varsinkaan kun on täynnä lunta) onkin sitten kiva juoksuttaa kuvaajaa maastolenkillä mukana. :D Sain kyllä ihan kivan videon kuvattua, kun irtojuoksutin Mantaa kentällämme hetken aikaa. Ensin näytti, ettei hikeä tule juuri ollenkaan, mutta voi herranjestas miten sitä alkoi aivan äkkiarvaamatta puskea läpi! Kuivattelin kahdella fleecellä ja pistin vielä tarhaan fleecevuorellisen sadetakin, ettei varmasti pääse jäätymään. Onneksi ei ollut kuitenkaan 100 astetta pakkasta, vaan muistaakseni 3-4 astetta. Mantalla onneksi on hyvä talvikarva ja kumma kyllä se kuivaa aika nopsaa. Mitä nyt olemme noita reippaampia maastoja menneet, niin kaula on saattanut olla märkä (karva on aavistuksen pidempää siitä, kun pidetty kaulakappaleettomia loimia sateella), mutta on aina tallille päästessä kuiva, kun kävelemme kunnon loppukäynnit, vähintään 20 minuuttia.

Huomenna olisi ajatuksena mennä vähän maastoilemaan, jospa tuo vatsa alkaisi jo pikkuhiljaa olemaan kunnossa. Sen näkee sitten huomenna. :)

Tähän loppuun vielä kaksi kuvaa tältä päivältä ;)

- Manta kuivattelee. Päässä laina LG-bridlet -


- "Enkö näytäkkin fiksulta?" -