Manta siis on nyt löytänyt uuden miehen itselleen. Oli ilmeisesti Manta kannellut "reppuselässä" tätä herrasmiestä. Sen pysty kyllä päätellä kyljistäkin.. Ei onneksi mitään haavoja, mutta jänniä jälkiä kuitenkin. Eiköhän tuo vaihe ohi mene, kun kiima loppuu. Jollei mene, niin täytyy varmaan laittaa sitten eri paikkoihin. Toivottavasti ei tarvitsisi, kun niillä on muuten menny laumana todella mukavasti. Selkäänhyppiminen on alkanut selvästi vasta tänään, kun ei noita jälkiä ole ennemmin ollut. Manta ei ollut moksiskaan vaikka tökin ja tunnustelin sen kyljet läpi. Jotenka seuraillaan...
Juoksuttelinkin vaan eilen ja tänään Mantaa. Miksu otti Mantan laukkaamisesta videonkin, mutta saa nähdä koska saan sen omalle koneelle. Manta ravaili ja laukkaili innoissaan, oli selvästi potkua tallella, muttei ollut kuitenkaan mitenkään vallaton. Manta on rauhoittunut todella paljon. Taitaa olla tuo tiivis ja pieni porukka Mantalle paras. Huomenna ois tarkoitus päästä selkään tekemään jotain pientä. Viikonloppuna haluaisin kokeilla taas hypyttää pienellä esteellä. Pitää kysyä joku avuksi, niin homma on vähän helpompaa.
Huomenna pitäisi käydä Ikeassa ostamassa semmoinen pieni kaksiportainen jakkara. Kun tallilla ei tällähetkellä oikein ole mitään tukevaa, tarpeeksi korkeaa ja helposti siirreltävää jakkaraa, niin selkäänmeno käy välillä vähän mielenkiintoiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti