Nimi: Liva's Madcap
Syntymäaika: 04.07.2002 Suomi
Lempinimet: Manta, Manteli, Mäsmäs, Rouva Madcap
Sukupuoli: Tamma
Rotu: (Amerikkalainen) Lämminverinen Ravihevonen
Väri: Tummanpunaruunikko
Säkäkorkeus: noin 160cm
Varsat: Crazy Girl (2009)
Isä: Duran Hanover
Emä: Liva Håleryd
Oma 25.4.2011 lähtien.
-----------------------------------------------------------------------------------------------
Minkälainen Manta on:
Manta on kiltti, hiukan tammamainen tapaus. Ei yritä milläänlailla tappaa ihmisiä, mutta esimerkiksi loimenlaitto saattaa saada Mantan vaihtamaan diivavaihteen päälle. Muille hevosille osaa ruoka-aikoina esittää melkoista draamakuningatarta. Ohessa kuvasarja mikä kuvaakin Mantan diivailuja ja draamailuja mitä se muita hevosia (ja aasia) kohtaan harrastaa
Ruoka ja siihen liittyvät asiat ovat selvästi Mantan mieleen. Ei jätä korrenkortta hukkaheinää tarhaan eikä karsinaan ja nuolee ruokakuppinsa puhtaaksi aamuin ja illoin. Se siis syö aivan kaiken mitä sille annetaan. Ruoka-aikana kiukuttelee naapuritarhoissa olijoille ja vahtii kuin haukka ruokaansa, vaikka onkin yksintarhauksessa. Vahtii ruokaansa myös karsinassa ollessaan ja on naama irvessä karsinanaapurilleen. Saattaa kyllä muutenkin irvistellä muille hevosille ja esittää erakkoa, mutta jos jätät sen viimeiseksi sisälle tai ulos, pitää se tyrannosaurus rexin karjuntaan verrattavissa olevan metelin. Ulos sitä ei kannatakkaan yksin edes jättää, sillä 100 metrin sähkölanka-aidat (ylimmän langan katkaisulla) olivat Mantan leipälaji yhdessävaiheessa. Nyt näyttäisi unohtaneen sen - toivottavasti. Ei kuitenkaan lähtenyt pihasta mihinkään, vaan hengaili irti pihalla muiden tarhojen vieressä.
Hoidettaessa Manta on oikein mukava. Joskus sillä saattaa olla käytävästeppikausia, mutta yleensä se seistä tönöttää yhdessä paikassa rauhakseen. Harjata voi huoletta jokapaikasta ja kaviotkin nostaa nätisti. Varustaessa satula saattaa välillä viedä herneen nokkaan, mutta ei pura turhautumistaan ihmiseen.
Ratsastaessa Mantasta selvästi huomaa, että sillä on erilaisia päiviä ja erilaisia mielialoja. Joskus se on suorastaan lentoon lähdössä ja joskus taas se on terapiahevosen kaltainen tömpsyttelijä. Ei harrasta enää mitään selästäheiton vippaskonsteja, enemmin saattoi laukassa esitellä kevyttä takapäätä. Ei harrastele rasastalähdön jaloa lajia, jarrut kyllä löytyy. Säikähtäessään jähmettyy ja saattaa lyödä pakin päälle, ei siis lähde rallattelemaan ympäri kyliä. On liikennevarma traktorien, autojen, mopojen, pyörien ja lastenrattaiden osalta. Ei myöskään saa hermoromahdusta haukkuvista koirista.
